Menu
Nurmijärven kunta käynnisti vuonna 2022 historiahankkeen, jonka tavoitteena on luoda kattava ja elävä kuvaus kuntamme monivaiheisesta historiasta 1960-luvulta nykypäivään.
Hankkeen päätuotteena syntyy odotettu Nurmijärven kunnan historia -teos osa 4, joka avaa ikkunan vahvan kasvun vuosikymmeniin läpikäyden aikakauden vaikuttavimmat tapahtumat, vaiheet ja muutokset yhdistäen ne mielenkiintoisiin henkilö- ja sivutarinoihin.
Nurmijärven kunnan historia, osa 4 on luonteva ja odotettu jatko-osa Helsingin yliopiston entisen rehtorin, akateemikko Päiviö Tommilan kirjoittamille vuosina 1958 ja 1959 ilmestyneille Nurmijärven pitäjän historia I ja II –teoksille sekä FT Irja Sormusen kirjoittamalle ja 1974 julkaistulle Nurmijärven pitäjän historia 1900 – 1970 –teokselle, joka muodostaa sarjan kolmannen osan.
Nurmijärven kunnan historia, osa 4 -teoksen kirjoittavat FT Jouni Lavikainen sekä dosentti Ossi Viita Lavikaisen keskittyessä vuosiin 1960–1989 Viidan valottaessa tapahtumia 1990-luvulta nykypäivään. Kirjaa tehdään yhteistyössä hankkeeseen nimetyn toimikunnan kanssa.
Aineistoa on kerännyt kesän ajan tutkimusapulaisena myös Rajamäeltä kotoisin oleva fil. yo Aino Hynönen.
Painettavan kirjan lisäksi materiaalista tuotetaan äänikirja sekä mobiilisovellus.
240-sivuinen historiateos julkaistaan Nurmijärven kunnan 250-juhlavuoden kunniaksi vuonna 2025.
Historiatyöryhmä kokouksessa 13.6.2022 Nurmijärven kunnanvirastolla. Ylhäällä vasemmalta: Teemu Siltanen, Leena Koskela, Outi Mäkelä, Merja Winha-Järvinen, Markku Jalava, Ossi Viita, Jouni Lavikainen. Alhaalta vasemmalta: Hannele Ruoti, Marja Pohjola ja Markus Itkonen. Kuvasta puuttuvat Hanna Elomaa ja Matti Vanhanen.
Keskustelua historiateossarjan jatko-osan tarpeesta on käyty kunnassa vuosituhannen vaihteesta lähtien kansanedustaja sekä Nurmijärven kunnanvaltuuston jäsen Matti Vanhasen tehtyä hankkeesta aloitteen syksyllä 2000:
– Nurmijärven historian kolme ensimmäistä osaa päättyvät vuoteen 1970. Myös 1960-lukua on niissä käsitelty, mutta vain ylimalkaisesti. Kunta on kokenut kuluneen kolmen vuosikymmen aikana valtavia muutoksia. Väkilukumme on kaksinkertaistunut, kunnalliset palvelut on valtaosaltaan toteutettu tänä aikana ja lamavuodet muuttivat elinkeinoelämäämme suuresti. Kokonaiset vanhat ”instituutiot” pankkeja myöten ovat muuttuneet.”
Perustelut merkittävän kirjasarjan ajantasalle saattamisesta olivat siis vahvat jo silloin, ja historiallisia hetkiä on eletty myös vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Vettä ehti kuitenkin virrata Vantaanjoessa vielä runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan, kunnes aika sarjan neljännelle osalle koettiin otolliseksi ja se otettiin työn alle.
Kokoeman edelliset osat ovat tunnetusti kotiseutututkijoiden ja -harrastajien mielilukemistoa ja kuuluvat paikallishistoriateosten aatelistoon, joten rima neljännen osan suhteen oli ymmärrettävästi korkealla.
Haastetta toi myös se, että kehitys 1960-luvulta lähtien Nurmijärvellä eteni vallan toiseen suuntaan kuin suurimmassa osassa suomalaisia maaseutukuntia; kun muualla kyläyhteisöt kuihtuivat ja niitä ympäröivät maaseudut autioituivat, Nurmijärven kasvu yhdessä muiden kehyskuntien kanssa kiihtyi. Kunnan väkiluvun nelinkertaistuminen kuudessa vuosikymmenessä vaikutti jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen ympäröivästä luonnosta puhumattakaan. Suuri osa muutoksista kietoutuu murroksiin koko yhteiskunnassa, mutta merkittäviä ovat myös niiden piirteiden muotoutumiset, jotka tekevät Nurmijärvestä omaleimaisen ilmiön.
– Moni paikallista lähihistoriaa tutkiva historioitsija tuskailee kuntien kuihtumista ja sitä kautta erilaisten tapahtumien vähentymistä, mutta Nurmijärven suhteen asiat ovat toisin päin; haasteena on rajata, mitä kaikkea tulevaan teokseen tullaan sisällyttämään, kertoo Viita.
Ratkaisuksi Viita, Lavikainen sekä historiatyöryhmä päättivät ehdottaa myös kuntalaisille historiatyöhön osallistumista.
Historiantutkimus on pitkälti asiakirjojen, pöytäkirjojen, muistiinpanojen ja lehtivuosikertojen läpikäymistä, mutta paljon tapahtuu myös papereiden ulkopuolella. Historiankirjoitus onkin Viidan mukaan parhaimmillaan vuoropuhelua, ei pelkästään virallisessa asemassa olevien, vaan mitä moninaisimpien asianosaistahojen kanssa.
– Haluamme elävöittää kirjaa mahdollisimman paljon nurmijärveläisten omilla muistoilla ja aineistoilla. Me tutkijat, vaikka Nurmijärven hyvin tunnemmekin, tarkastelemme asioita ja tapahtumia ulkopuolelta. Se tuo työhön tervetullutta etäisyyttä, mutta olisi sääli jättää hyödyntämättä se valtaisa kotiseututietous, kokemusasiantuntijuus sekä mietteet, joita paikalliset tarinoissaan ja valokuvissaan kantavat, Viita jatkaa.
Kuten jo edellä todettiin, tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena on kuvata muutoksia, joita sekä yhteiskunnan eteenpäin meno että vuolaan muuttovirran suuntautuminen Nurmijärvelle on kuntaan aikaansaanut.
Asutusta, kaavoitusta, rakentamista ja liikenneoloja käsittelevän luvun lisäksi historiateoksen pääluvuissa tullaan kuvaamaan kunnallista päätöksentekoa, yrittäjyyttä, terveys- ja sosiaalioloja sekä sivistyselämää kouluista kirjastoihin ja kulttuuririentoihin sekä urheiluun. Eräänä vaikuttavana erityisteemana käsitellään 1990-luvun alun lama-aikaa, joka jätti myös Nurmijärveen ja nurmijärveläisiin syvät jäljet.
Miten lamasta toivuttiin, vai toivuttiinko siitä? Miltä muutokset yhteiskuntarakenteissa ovat tuntuneet? Miten näkemykset nurmijärveläisyydestä ovat muuttuneet? Onko Nurmijärvellä vielä omaa vahvaa identiteettiä? Entä klaukkalalaisilla tai rajamäkeläisillä? Minkälaiset välit kylillä ovat aikojen saatossa olleet?
Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin kaivataan ajatuksia ja mietteitä. Tule rohkeasti mukaan. Ota yhteyttä joko suoraan teoksen kirjoittajiin Viidan vastatessa historian vuosista 1989 alkaen ossi.viita@tahto.com Jouni Lavikaisen osuuden alkaessa vuodesta 1960 jouni.lavikainen@tahto.com.
Voit osallistua historiahankkeeseen myös jakamalla omia kuvia ja muistoja tapahtumista, Nurmijärvestä, nurmijärveläisistä ja nurmijärveläisyydestä. Voit myös kommentoida sosiaalisen median kanaville ladattuja kuvia ja kertoa oman tarinasi paikkaan tai tapahtumaan liittyen.
Historiahankkeen tiimoilla järjestetään myös eri teemoihin liittyviä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksa. Lue lisää tilaisuuksista etusivulta.
Tervetuloa mukaan! Tehdään yhdessä historiaa!
Otsikon kuva: Vapun viettoa Nurmijärven Kirkonkylällä 1970-luvun alussa. Nurmijärven museon kuva-arkisto. Kuvaaja: Jorma Koskenlaakso.
