Menu
Mistä alkaa Nurmijärven historia? Nykyihmisen tiedetään levittäytyneen nykyisten Pohjoismaiden alueelle viimeisimmän jääkauden jälkeen, eli noin 10 500 vuotta sitten. Osa tänne vaeltaneista ihmisistä joko pysähtyi Nurmijärven kohdalle tai ei pysähtynyt. Emme tiedä sitä, koska jälkiä niin varhaisesta asutuksesta ei ole säilynyt nykypäiviin.
Tieto siitä, että nykyisin Nurmijärvenä tunnettu alue sijaitsi silloisen meren rannalla, lisää kuitenkin asutuksen todennäköisyyttä. Silloinen ihminen eli metsästämällä, kalastamalla ja keräilemällä, joten seutu oli oletettavasti houkutteleva verrattuna pelkkään erämaahan. Merenrannan lisäksi Nurmijärven ympärillä lainehti jääkauden jälkeensä jättämiä järviä, vuolaita jokia sekä pikkuhiljaa etelästä ja idästä levittäytyvä metsä, joka tarjosi oletettua suojaa yhä suuremmille riistaeläimille.
Silloinen ihminen oli tosin myös hyvin vaeltavaista sorttia, joten asuinpaikkaa vaihdettiin vaihdettiin herkästi sen mukaan, mistä elanto helpoiten löytyi. Pidempiaikaisia asuinsijoja rakennettiin vain talviajoiksi.
Varhaisimmat merkit Nurmijärven alueen asutuksesta sijoittuvat kampakeraamisen kulttuurin keskivaiheille, eli aikaan noin 4 500–3 500 eKr. Tuolloiset asuinpaikat rakennettiin niin ikään silloisen meren, jokien ja järvien rannoille.
Seuraavat viisituhatta vuotta kuluivat asutuksen suhteen rauhallisissa merkeissä. Merenranta siirtyi maankohoamisen seurauksena etelämmäs, mutta järvet, joet ja erämaat jäivät paikoilleen tarjoten edelleen elantoa satunnaiselle asutukselle ja etenkin nykyisin Janakkalana tunnetulle seudulle rakentuneelle asutuskeskukselle.
Kunnes keskiajalla alkoi tapahtua. Nurmijärven erämaita alettiin systemaattisesti asuttaa. 1400-luvun puolivälissä asutusta oli jo niin paljon, että voitiin puhua kylistä. Vuonna 1540 Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 115 taloa.
1558 perustettiin Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta, joka itsenäistyi vuonna 1605. Hallinnollisesti Nurmijärvi oli jakaantunut Helsingin pitäjän, Lopen ja Vihdin kesken, mikä aiheutti sen, että nurmijärveläiset maksoivat veroja eri maksutapojen mukaan sen mukaan, millä puolen pitäjää sattuivat asumaan.
Nurmijärven pitäjän voidaan sanoa syntyneen vuonna 1775. Tuolloin perustettiin Nurmijärven hallintopitäjä ja Nurmijärvestä muotoutui kaikin puolin jakamaton kokonaisuus. Nurmijärven pitäjän perustamisvuodesta tulee siis vuonna 2025 kuluneeksi 250 vuotta.
Tuohon aikaan puhuttiin pitäjistä, ja pitäjänä Nurmijärvikin jatkoi olemassaoloaan ja toimintaansa, kunnes Suomeen perustettiin vuonna 1868 kunnallishallinto ja käsite “kunta” vakiinnutti paikkansa. Moni suomalainen kunta sai alkunsa kyseisenä vuonna, kun taas Nurmijärvellä alettiin jo valmistautua satavuotisjuhlallisuuksiin.
Lue lisää Nurmijärven historiasta.
Käy myös katsomassa Seinättömän museon sivuilla, millaisia jälkiä jääkausi jätti Nurmijärvelle.
Otsikon kuva: Nurmijärven museon kokoelma. Kuvaaja tuntematon.
Nurmijärven historia 1960-luvulle asti oli vaiherikas ja värikäs, mutta 1960-luvun jälkeen siitä tuli myös vauhdikas. Pikatie yhdisti meidät pääkaupunkiseutuun, väkiluku kasvoi nopeasti ja entinen maalaispitäjä kehittyi kerrostaloineen moderniksi suurkunnaksi, jossa – kaikesta huolimatta – on edelleen tilaa hengähtää.
Tätä muutosten aikakautta valotetaan vuonna 2025 Nurmijärven kunnan 250 -vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistavassa ”Nurmijärven kunnan historia” osa 4 -teoksessa.
Ohessa makupaloja tulevasta teoksesta.
